Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?

Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?

Meidän ryhmistä neljä opetti oman aiheensa 20 minuutissa ja yksi ryhmistä (ryhmä 5) toimi palauteryhmänä. Jakauduimme ensimmäistä kertaa vierailemaan muiden vuorille ja jokainen oli oman onnensa nojassa opettajana. Mikä asiasta teki haastavan, oli se, että jokaisen tuli opettaa opetettava aihe samalla tavalla. Voin sanoa, että mahdoton tehtävä :) Haltin porukasta ainakin Kirsi veti ässän hihasta ja kertoi omakohtaisia esimerkkejä kesken opetuksen. Tämä tuntui elävöittäneen opetusta ja Kirsi sai huomattavan paljon kehuja. Hyvä Kirsi! Täytynee tunnustaa, että teimme saman Petran kanssa eli jo ensimmäisen opetuskerran jälkeen tulen siihen tulokseen, että olemme jokainen nyt ja aina persoonia ja emme voi vaikka kuinka yritämme opettaa asioita samalla tavalla. Hyvä niin. Jos opettaja voisi olla kuin robotti niin opettajia ei enää tarvittaisi, koska tietokoneet voisivat hoitaa opetustyön.

Käyn nyt hieman läpi päivän luentoja ja ajatuksia, mitä opetus minussa herätti.

Ryhmän 1 eli Annapurnan tehtävänä oli miettiä, Mitä on oppiminen?

Ryhmä nosti esiin muun muassa vertaisoppimisen sekä mallioppimisen. Vertaisoppimisessa, oppiminen tapahtuu henkilöiden välillä keskinäisesti. Oleellista vertaisoppimiselle on vuorovaikutteinen oppiminen keskustellen sekä aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen opetettavaan aiheeseen/asiaan. Tätä voi siis tapahtua ihan arkisesti jutusteltaessakin.

Mallioppiminen puolestaan noudattaa annettua esimerkkiä tai jäljittelee annettuja oppeja. Suurin osa käyttäytymisestä on mallioppimista, eli oppija havainnoi, matkii ja toimii hyväksi opitun mallin mukaisesti.  Annapurnalaiset kävivät opetuksessaan läpi myös oppimaan oppimista, jossa nousi esille Locken impressiomalli sekä Platonin oivallusmalli, joka korostaa reflektiota. Eli oppiminen vaatii sekä käytännön että teorian ymmärtämistä. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on nimenomaan tällaista reflektoivaa oppimista. Silti tämän ykkösryhmän esityksestä jäi parhaiten mieleen motivaatio ja sen merkitys oppimiselle. Näitä pedagogisia opintoja ajatellen on motivaation merkitys suuri. Kukaan ei jaksa opiskella ilman jotain päämäärää, tai ainakin näin minä ajattelen. Mikäli motivaatio on hukassa on opiskelulta pohja pois. Uskon, että jokainen meistä opiskelijoista on syystä tai toisesta motivoituneita saamaan nämä opinnot suoritettua. Tavoitteet on kullakin erilaiset, mutta päämäärä on sama. Lopuksi ryhmä esitti kysymyksen: miten opiskelua voi tukea, kun opiskeluun tulee haastavia tilanteita?  Kaikki opiskelu ei aina ole hauskaa, mutta olkoon motivaattorina sitten tutkinto tai palkankorotus, kyllä motivaatiossa varmasti jokaisen kohdalla on välillä ongelmia. Mutta hyvät pakaralihakset ja päämäärä selkeänä on hyvä painaa eteenpäin. tämä olkoon minun motivaation salaisuus.


Ryhmä 2 eli Elbrus opetti meille, Millaisia oppimisnäkemyksiä on?

Tästä aihepiiristä olisi ollut juttua vaikka enemmänkin, kuin 20 minuutiksi, mutta hienosti ryhmä kiteytti oppimiskäsitykset.

Ensimmäisenä oppimiskäsityksenä oli behavioristinen oppimiskäsitys. Behavioristisen teorian mukaan oppiminen on tietojen ja taitojen siirtämistä muuttumattomina opettajalta oppilaalle. Tämä on niin sanottua muistiin varastointia. Kaikki oppiminen etenee yksinkertaisesta monimutkaiseen, osista kokonaisuuteen, havainnoista määritelmiin - ja kaikkea oppimista kontrolloi opettaja. Tästä hyvänä omakohtaisena kokemuksena on musiikkiluokan opinnot, jolle tyypillistä oli  asteikkojen ja musiikkitermien opiskelu ulkoa muistaen. Toki edelleen esimerkiksi sanakokeet vieraiden kielten opiskelussa on myös ulkoa opettelua. 

Konstruktivistinen oppiminen voidaan nähdä aktiivisena tiedon rakentamisen prosessina. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry itsestään vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät sitä, mitä asiasta havaitaan ja tulkitaan.  Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta, ongelman ratkaisua, tilannesidonnaista, asiayhteyteen sidottua ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tulosta.

Humanistisen oppimiskäsitys korostaa  opettajan ja oppijoiden keskinäistä vuorovaikutusta
painopiste on oppijan persoonallisessa kasvussa. Opiskelija asettaa itse tavoitteensa toiminnalleen ja hän voi valita itselleen parhaaksi katsomansa oppimisen muodot. Opettajan tehtävä on toimia ohjaajana, eli opetukselle on laadittu suuntaviivat, mutta ei tarkkoja suunnitelmia. Tässä oppimiskäsityksessä korostetaan itsearviointia ja opiskelijoiden yksilöllisiä vahvuuksia.

Kognitiivisessa oppimisessa kiinnostus kohdistuu siihen, miten ihminen prosessoi tietoa. Oppiminen on  tiedon prosessointina, jossa oppija on erilaisen tiedon aktiivisena käsittelijänä, havainnoiden, valikoiden, taltioiden ja tulkiten. Eli oppija valikoi ja konstruoi itse tietoa ja yhdistää jo oppimaansa uuteen tietoon.

Tilannesidonnaisen oppimiskäsityksen eli situaatio käsityksen mukaan kaikki ihmisen toiminta, myös oppiminen, on sidoksissa siihen aikaan ja paikkaan, jossa kyseinen toiminta tapahtuu. Tieto muodostuu  yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen seurauksena. Tämä oppimiskäsitys on työelämäsidonnaisuutta korostava.

Kokemuksellisen oppimiskäsityksen mukaan oppimistapahtuma on jatkuvasti kehittyvä ja syvenevä prosessi. keskeistä oppimiskäsitykselle on se, että oppiminen tukee persoonallista kasvua ja omat kokemukset ovat oppimisen keskiössä, ei ulkoa tuleva tieto.  Se sisältää kaksi oppimisen ulottuvuutta, tiedostamattoman ja tiedostetun ymmärtämisen sekä niihin liittyen neljä vaihetta, jotka painottavat oppimista eritavoin.

Oppimiskäsityksiä on vielä paljon muita, mutta tässä on esiteltynä ne, jotka meille luennolla opetettiin. Luentopäiväkirjaa tehdessäni, jouduin opiskelemaan asiaa vielä itse ja lähteenä käytin tätä kirjoittaessani Optiman power pointia ja lisäksi alla olevaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisua. 

http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/

Ryhmä 3 Miten oppimista ohjataan?

Vihdoin ja viimein pääsen purkamaan Haltin omaa osuutta opetuksessa. Ensinnäkin, minulla oli ihan kamala viikko töissä ja tuntui, etten millään ehdi perehtyä aihepiiriin. Muut ryhmäläiset perehtyivät aineistoon ja minä olin niin vapaamatkustaja ettei ole tosikaan. Loppuviikosta onneksi ehdin perehtyä yhteen annetuista lähteistä paremmin ja tuntui hyvältä istua vihdoin ryhmän kanssa kun pystyin ottamaan kantaa opetettavaan aiheeseen. Hankalaa oli yhdistää sieltä täältä kerätyt opetettavat palaset viiden ryhmäläisen kanssa yhteen. Tuntuu, että helpompi olisi koota aineisto alusta loppuun asti yksin, mutta siksipä juuri meidän on hyvä toimia ryhmässä, tämäkin on asia mikä meidän tulee oppia. Olin ymmärtänyt tehtävänannon eritavoin, kuin muu ryhmä. Ehkä jälkikäteen ajatellen olin kuitenkin jäljillä. Minä olisin nostanut esiin ohjauksessa, erityisryhmät, stressinhallinnan ja nimenomaan asiat opettajan näkökulmasta. Eli millainen rooli opettajalla on ohjaajana, mitkä tekijät vaikuttaa jne, mutta me nyt tehtiin näin ja olen esitykseen tyytyväinen.

Katriinan ehdottama White board idea oli aivan mahtava juttu ja aloitimme opetustuokion sillä. Jokaisen oppilaan tuli piirtää itsensä taululle ikään kuin ryhmäksi. Samalla kysyimme heiltä, mitä tekijöitä heidän mielestään tulee ottaa huomioon oppimista ohjattaessa. Nämä vastaukset kirjautuivat suoraan chat keskusteluun, vaikka alun perin oli tarkoitus kirjata ne suoraan taululle. Tästä siirryimme powerpoint esitykseen, joka soljui läpi huolella hiottuna kokonaisuutena. Saimme Haltilla opettaa aiheen Petran kanssa kahdestaan. Emme käyneet varsinaista opetusta Petran kanssa yhdessä läpi, silti olimme kuin vanhat tekijät, kun meidän vuoro tuli. Petran kanssa on helppo toimia, tuntuu kuin ajattelisimme samalla tavalla. Kiteytän vielä muutamaan lauseeseen meidän opetettavan teeman.

Oppilaitoksen oma opetussuunnitelma  säätelee voimakkaasti sitä miten, oppilaita on tarkoitus ohjata. Opetussuunnitelmasta voidaan kuitenkin opiskelijakohtaisesti poiketa, mikäli opiskelija pystyy osoittamaan osaavansa jo opetussuunnitelmassa esitetyt asiat. Hops eli henkilökohtain opetussuunnitelma onkin erittäin tärkeässä roolissa oppimisen ohjauksessa. Tämä henkilökohtaistaa opiskelijat ja mahdollistaa yksilöllisen suunnitelman opinnoille. Näissä meidän opettajan pedagogisissa opinnoissa hopsilla on erittäin suuri rooli. Me opiskelijat olemme kaikki eri syistä opiskelemaan tulleita. Osa on työelämässä, osa kotiäiteinä tai jo opetustyössä toimivia. Kukin henkilökohtaistaa opinnot ja tekee omaan sopivaan tahtiin opintonsa. Mielestäni ohjauksen kulmakivi on kuitenkin ohjaaja itse. Saamme olla kiitollisia tuutoristamme, joka facettaa ja on aktiivinen netinkäyttäjä. Tiiu "the tuutori" ohjaa meitä läpi tämän koulun, hänen kanssaan on käyty läpi hopsit ja tavoiteaikataulut opiskelijakohtaisesti. Tiiu muistuttelee meitä siitä missä mennään ja  milloin mikäkin tuokio koittaa ja mitä tulee olla valmiina. Saamme tehdä asiat työn tai muun elämän ohessa, kunhan vain noudatamme annettuja ohjeita ja aikatauluja. olemme ryhmässä, joka toimii verkko-opintoina, tämä jos joku vaatii ohjaukselta paljon, sillä osa meistä on ihan noviisi netin ja webbikameroiden kanssa. No jos ei muut niin allekirjoittanut ainakin :)

Mikä merkitys oppimisstrategioilla on oppimisen ohjaamisessa?

viimeinen mutta ei vähäisin opetettava asia. Visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen oppija? Siitäpä tulikin mieleeni, että en ole tehnyt kyseisen ryhmän ennakkotehtävää  ja tästä syystä hieno opetustuokio sai kolauksen kohdaltani. En voinut kuin soimata itseäni, miten ihmeessä jätin sen tekemättä? Ennakkotehtävä tällä ryhmällä oli hyvin suunniteltu ja antoi vastauksen alun kysymykseen, olenko kinesteettiinen, vai mikä oppija...

No menen tekemään sen NYT ja palaan asiaan :)

http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/?page_id=386

• Eniten A (38)-pisteitä: Visuaalisen eli näköaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle ominaista.

• Eniten B (34)-pisteitä: Auditiivisen eli kuuloaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle tärkeää.
• Eniten C (38)-pisteitä: Havaintokanavista käytät eniten kinesteettistä eli liike-ja tuntoaistiin perustuvaa kanavaa.

Testin mukaan olen sekä Visuaalinen että kinesteettinen, myönnetään :)

seuraavaa testiä tekemään......

http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/testit/index.php?testi=opst

Tulos

Yleinen opiskeluasenne

Sovellat tarpeen mukaan määrällisiä ja laadullisia opiskelutapoja riippuen siitä, mikä on kussakin tilanteessa menestymisen kannalta edullisinta. Arvostat luontevaa keskustelua opiskeltavasta asiasta opettajien ja opiskelutovereiden kanssa.

Lähestymistapa uuden asian opiskeluun
Ratkaistessasi ongelmaa pyrit ensin muodostamaan kokonaiskäsityksen ilmiöstä, ja vasta sen jälkeen etsit tilanteeseen soveltuvan ratkaisumallin. 

 SYVÄ HOLISTI !!!!

Pinta
Opinnoissa on keskeisenä tavoitteena saada kurssit suoritetuiksi. Usein tavoitteena on optimoida tehdyn työmäärän ja arvosanan suhde.

Syvä

Opintoja suoritetaan mielenkiinnosta opiskeltavaa aihetta kohtaan. Paras palkinto kurssista voi hyvän arvosanan sijaan olla mielenkiintoinen ja haastava, uutta tietoa tarjoava opiskeluprosessi.

Serialisti
Opiskelija haluaa lähestyä opittavaa asiaa lineaarisesti, tutustuen uuteen asiaan askel kerrallaan. Hän haluaa ennen kokonaiskuvan muodostamista syventyä mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, usein aiemman tietämyksensä ohjaamana.

Holisti

Opiskelija haluaa lähestyä uutta opiskeltavaa asiaa kokonaisuuden kannalta, "ylhäältä alaspäin". Opiskelija luo ensin itselleen kokonaiskuvan uudesta asiasta, ja aloittaa vasta sen jälkeen järjestelmällisemmän tutustumisen.

En sentään syvästi alkoholisti :) Tämä aihepiiri tuli tällä opittua, kiitos tästä :)